It seems like I´ve got nothing to lose.

 

I´m a loser baby - so why do you still keep on hanging out with me?

 

Me and my valuable friend.

I just can´t face all the pain anymore.

 

En osaa enää hahmottaa, mitä kaikkea on mahdollista menettää. Jos tämä ei tule loppumaan, teen siitä itse lopun. En enää jaksa.

Kuten sanotaan, pitäisi jaksaa vaikka ystävien ja perheen takia, mutta en näe enää niin pitkälle. Olen jo riittävän sokea äänelle ja kuvalle - tunteista puhumattakaan.

Eikä haittaa kuka ikinä lukekaan tätä tekstiä, ei sillä ole mitään väliä. Todennäköisimmin, se ei vaikuta tähän kaaokseen millään oleellisella tavalla. Mitä kukaan enää voisi sotkea lisää, en tiedä.

Lopputulos mihin pääsen, ei liene epäselvä. En jaksa suunnitella tulevaisuuttani pidemmälle ajalle kun tunnin päähän. Pääsisi vain eroon lopullisesti näistä viikoista, päivistä, tunneista, minuuteista, sekunneista.

 

Rakas ystävä, tarvitseeko minun sitä sinulle kertoakaan,

sinulle, joka niin usein joudut kärsimään nähdessäsi

miten minä heittäydyn huolesta hurjasteluun,

ja surumielisyydestä tuhoisaan intohimoon?

 

 

Did I once say "the only time when I´m gonna be easy is when I´m killed by death"?

I don´t think I´m strong enough to stand behind that.

Oh no, I´m just not.

 

And in my position... life´s a bitch again.

 

If it´s the rest I need I´d fucking rather be dead.

 

LIVE FAST - DIE FUCKING YOUNG.