En varmasti eläisi ilman antibioottikuureja. Sanoivat tosin, etten seuraavalla kerralla varmaankaan saa niitä enää.

Joka ainoa sanasi loukkaa.

Niimpä, päättelin, mahtaa olla melko ilmeistä,

että olisit valmis tekemään saman puolestani milloin tahansa.

Joskus yritän pitää epätoivoisesti jonkinlaisia teini-ihastumisia yllä vain sopeutuakseni muiden joukkoon. En tule ehkä onnistumaan siinä koskaan. On ilmeisesti jollakin tavalla epätavallista, että ei ole jakaa muille mitään siirappisia selostuksia ihastuksensa kohteesta. Mä en vain osaa enkä välitä.

Äitini on huolissani sosiaalisesta elämästäni, sillä hän on saanut huomata, kuinka monet oharit olen erinäisten tuttavieni tiimoilta kokenut. Arvostan sitä, että on edes joku, ketä välittää. Miksei lupauksia pidetä?

Miksiköhän aina siivoan muiden jäljet? Miksei ne siivoa omiaan? Eikö ne osaa? Eikö niitä haittaa?